Puhakan Sukuseura ry.

Historia

Suvusta löytyy henkilöitä, jotka ovat kohonneet ympäristöstään huomattavaan asemaan. Mutta suvun kantava voima ovat olleet ja tulevat aina olemaan ne lukuisat tavalliset ihmiset, jotka eivät ehkä ole jääneet historian kirjoihin, mutta jotka ovat jokapäiväisellä työllä ja omalla esimerkillään innostaneet seuraavia sukupolvia jatkamaan eteenpäin. Olen koonnut jokaisesta pääsukuhaarasta oman aikajanan johon on merkitty Puhakan suvun liikkeitä. Tiedot perustuvat eri lähteisiin. Olen merkinnyt myös kyseisen ajan merkittävimmät tapahtumat kyseisellä alueella tai valtakunnassa.

Tiedot, joita voidaan pitää kohtalaisen varmoina, päättyvät 1500-luvulle. Legendan mukaan Puhakoiden kantaisä nimeltään Bugenhagen olisi saapuneet Saksasta 1400-luvun lopulla rakentamaan Olavinlinnaa, mutta tietoa ei ole pystytty varmistamaan, joten se voi pysyä toistaiseksi suvun omana legendana.

1500-luvulla Puhakoita esiintyi kirjallisten lähteiden mukaan Viipurin-karjalassa. Noihin aikoihin tapahtui uskonpuhdistus piispa Agricolan johdolla. Erämaat julistettiin kruunun omaisuudeksi ja vuosina 1596-1597 käytiin Nuijasota.

Puhakoita 1900-luvulla

Hilja Puhakka (os.Lukkarinen) ja Erkki Puhakka (s.6.6.1906).

Hilja Puhakka (os.Lukkarinen) ja Erkki Puhakka (s.6.6.1906).

Puhakoita on Väestörekisterikeskuksen mukaan syntynyt eniten seuraavissa kunnissa/kaupungeissa (Mukana ovat kaikkien vuonna 1969 elossa olleiden ja sen jälkeen syntyneiden suomalaisten alkuperäiset sukunimet):

Ennen vuotta 1945 syntyneet:

  1. Eno 169 kpl
  2. Kontiolahti 162 kpl
  3. Ilomantsi 156 kpl

Vuosina 1945-1965 syntyneet:

  1. Eno 111 kpl
  2. Ilomantsi 75 kpl
  3. Helsinki 73 kpl

Vuoden 1966 jälkeen syntyneet:

  1. Helsinki 91 kpl
  2. Oulu 83 kpl
  3. Joensuu 57 kpl

Lähde: Väestörekisterikeskuksen sukunimikartta


Vuonna 2014 henkilömäärä kunnittain:

Joensuu                  276

Helsinki                  218

Oulu                        205

Kouvola                   147

Espoo                       115

Kouvola                   107

Vantaa                       95

Kotka                          91

Mikkeli                       75

Kontiolahti                73

Pudasjärvi                  61

Jyväskylä                    61

Lähde: Ilta-Sanomat 11.3.2016


Päivitetty 2.5.2017

 

Sukuseuran synty

Oulun Puhakat

Pohjois-Pohjanmaan alueella asuvia Puhakoita kutsutaan Oulun Puhakoiksi. Heitä on ollut alueella jo ainakin 1600-luvulta lähtien. Kyseisellä alueella Puhakoita on asunut ainakin Muhoksella, Utajärvellä, Temmeksessä, Oulussa, Raahessa, Pulkkilassa ja Haukiputaalla.

Jääsken Puhakat

Puhakat voidaan jakaa alueellisesti kolmeen tai neljään pääsukuhaaraan. Nykyisen Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella asustavat Jääsken Puhakat. Nimitys tulee Jääsken pitäjästä. Jääski oli kaksijakoinen pitäjä Vuoksen yläjuoksun varrella. Pinta-ala oli 400 neliökilometria, josta peltoa 8000 hehtaaria, niittyä 300 hehtaaria ja kasvitarhoja 40-50 hehtaaria. Se oli väkiluvultaan Suomen neljänneksi suurin maalaiskunta. Pitäjässä oli 60 kylää ja 18 kansakoulua. Rajanvedossa v.1940 jäi 15 % Jääsken pinta-alasta Suomen puolelle. Kunnalla ei kuitenkaan ollut sotien jälkeen elinmahdollisuuksia. Jääsken kunnan rahoilla pääosin perustettiin Imatran kauppala.

Pohjois-Karjalan Puhakat

Nykyisen Pohjois-Karjalan alueella ovat asustaneet jo 1600-luvun alusta lähtien Pohjois-Karjalan Puhakat, jotka voidaan jakaa kolmeen pääsukuhaaraan: Enon Puhakoihin, Ilomantsin Puhakoihin ja Kontiolahden Puhakoihin. Pohjois-Karjalan Puhakat saapuivat nykyisen Ylä-Karjalan alueelle 1600-luvun alussa. Jo pari vuotta valloituksen jälkeen vuonna 1583 kuningas antoi suostumuksensa Käkisalmen läänin asuttamiseen. Ensi sijassa sinne oli sijoitettava siellä olevia sotamiehiä sekä lisäksi Jääskestä, Äyräpäästä ja Savonlinnan läänistä sellaisia talonpoikia, joille ei riittänyt omaa maata, mutta joilla oli tarpellinen karja. Tämä tiedon perusteella voidaan päätellä, että Pohjois-Karjalan Puhakat ovat lähtöisin samalta alueelta kuin Jääsken Puhakat.