Puhakan Sukuseura ry.

Pohjois-Karjalan Puhakat

Sivulle on pyritty tallentamaan esimmäisiä tietoja Puhakoista nykyisen Pohjois-Karjalan eri kuntien alueella.

Toini Ellen Puhakka (s.1908) Reino Heikki Puhakka (s.1911)
Kuva: Sisarukset Toini Ellen Puhakka (s.1908) ja Reino Heikki Puhakka (s.1911)

Olemassa olevien tietojen perusteella Puhakat ovat saapuneet Pohjois-Karjalaan pohjoisesta eli Kainuusta. Siirtyminen on tapahtunut Käkisalmenläänin perustamisen aikoihin tai hieman sen jälkeen noin vuonna 1617. Puhakoita on asunut ensin nykyisen Valtimon ja Lieksaan (Brahea) alueella. Sieltä ovat Puhakat sitten lähteneet levittäytymään Pohjois-Karjalan muillekin alueille ja edelleen muualle Suomeen.

v.1605–29 Sotkamon Jormasjärvellä asustaa Juhana Puhakka
Suomen tapahtumia:
Stolbovan rauha v.1617, jossa Ruotsi-Suomi sai Käkisalmen läänin ja
Inkerinmaan. 30-vuotinen sota v.1618–1648.

v.1637 Pekka Puhakka (Juhanan poika) ja vaimonsa Anna Valtimon Karhunpäässä
Suomen tapahtumia:
Suomessa elettiin Kreivin (Pietari Brahe) aikaa. Ensimmäiset
luterilaiset uudisasukkaat muuttivat Valtimon seudulle 1620- ja 1630-luvuilla.

v.1673–1690 Pekka Puhakka (Valtimon Pekan poika) Lieksan Viensuulla
Suomen ja Lieksan tapahtumia:
Brahean (Lieksan) kaupunki menetti etuoikeutensa vuonna 1681 ja muuttui tavalliseksi
kyläksi. Vuonna 1685 - läänityskauden jälkeen - Lieksa joutui veronvuokraajien
haltuun, jotka veroja kootessaan olivat perin ankaria.

v.1681 Ensimmäinen Puhakka muuttaa Enoon

Suomen ja Enon tapahtumia:

Vuosien 1656–1658 ruptuurisodan jälkeen pitäjän ortodoksiväestöä muutti pois ja

tilalle tuli luterilaisia.

v.1696 Heikki Puhakka Ilomantsin Hattuvaarassa

v.1697 Erkki Puhakka mainitaan tuomiokirjassa Ilomantsin Pälkjärvellä Hattupäässä

Suomen ja Ilomantsin tapahtumia:

Suuret nälkävuodet 1690-luvulla. Pahin nälkätalvi 1696–1697, jolloin noin kolmannes
Suomen väestöstä kuoli nälkään ja tauteihin. Pohjan sodan aikaisessa Isossavihassa
joutui luterilaisuus koville mm. Ilomantsin Hattuvaarassa.

v.1770 Petrus Puhakka Liperin Oravinsalosta menee naimisiin Anna Sallisen kanssa

v.1790 Juho Puhakka menee naimisiin Anna Lukkarisen kanssa
ja siirtyy asumaan Kontiolahdelle

Suomen ja Kontiolahden tapahtumia:
Kontiolahden taloluku kasvoi v.1760–1810 51 tilalla. Peltopinta-ala kolminkertaistettiin
1700-luvun lopulla.

v.1807 Juuan Ahmovaarassa Jaakko Puhakalle ja Sigred Rädylle syntyy tytär Stina

v.1807 Kiihtelysvaaran Markus Puhakkalle ja Karin Romppaselle syntyy tytär Karin


Sukuselvitykset on pystytty tekemään seuraavien kolmen jälkeläisistä:

Eero Puhakka syntyi noin 1670 ja kuoli 1745 Ilomantsin Enonkylässä

Jaakko Puhakka syntyi noin 1672 (mahdollisesti Eeron veli) ja kuoli 1742 Ilomantsin Enonkylässä

Juho Puhakka syntyi noin 1695 ja kuoli 1771 Ilomantsin Kivilahdella


POHJOIS-SAVON PUHAKAT

Todennäköisesti merkittävä osa Pohjois-Savon Puhakoista on siirtynyt sinne Pohjois-Karjalasta, mahdollisesti osa myös Keski-Suomesta. Alueelta löytyy satunnaisia varhaisia mainintoja:

v.1564 Jöns Puhakka mainitaan Rautalammilla

v.1571 Juho Puhakka mainitaan Pielaveden Koivujärvellä

v.1581 Lauri Puhakan talo jäi autioksi Joroisissa

v.1590 Juho Puhakka asui Keiteleen Koivujärvellä

 

Päivitetty 2.5.2017